Henkka ja Ville Amerikassa: Koulu käyntiin ja Kanadaan

Millaista on opiskella Rossissa? Mitä kaikkea täällä voi tehdä? Millainen kaupunki on Toronto tai Detroit?

Hieman tietoa vielä kirjoittajista.

Henri Auvinen Ville Huutola

Ikä : 23 Ikä: 23

Pääaine: laskentatoimi Pääaine: Laskentatoimi

Lähtöpaino: 0,1 Tonnia TBPT: 30 tuntia

Snapchat: henrif93 laita kirje
Voit seurata reissuamme snapchatin kautta.

Kurssien alku

Orientaatiota kesti tasan yhden päivän ja kohtuu raskaan viikonlopun jälkeen oli aika aloittaa opiskelut. Kurssien rakenne on hieman erilainen kuin meillä Suomessa. Täällä painotetaan luennoille valmistautumista ja tuntiaktiivisuutta. Monelle kurssille kurssikirja täytyy hankkia omakustanteisesti ja lukemista on noin 20-50 sivua per luento. Luennot pohjautuvat keskusteluun ja omia ajatuksia täytyy tuoda esille mikäli haluaa hyvän arvosanan. Kursseilla on myös lopputentit, joiden paino kuitenkin on noin 20-40% loppuarvosanasta.

Tuntiaktiivisuuden lisäksi lähes jokaisella kurssilla on vaativampi loppuprojekti, joka toteutetaan oikealle yritykselle. Näissä projekteissa pääsee hyödyntämään teoriaa ja työt otetaan tosissaan. Harvard Caset tulevat myös tutuiksi ja case-työskentelyä pääsee harjoittelemaan. Osa caseista tehdään yksilötyönä ja osa ryhmissä. Erityisesti yksilöcaset vievät paljon aikaa ja ovat kohtuullisen vaativia.

Puhuimme ensimmäisessä blogitekstissämme kurssien valinnasta. Yleinen käytäntö Rossin kursseilla on kahden viikon mittainen “drop of time”. Tämä tarkoittaa sitä, että ensimmäisen kahden viikon aikana voit vielä vaihtaa kurssilta toiselle mikäli näin haluat. Kurssin vaihtaminen vaatii sähköpostittelua proffien sekä laitoksen kanssa ja loppujen lopuksi se on opettajan päätös saatko vielä osallistua kurssille.

Muutaman viikon kokemuksella voimme sanoa sen, että opiskelut täällä vievät enemmän aikaa kuin Suomessa. Alkuun tämä tuntui haastavalta mutta kun rytmiin ja deadlineihin pääsee kiinni niin hommat alkavat tuntua helpommilta. Töitä täytyy tehdä jos haluaa hyvän arvosanan mutta läpäisy on lähes itsestäänselvyys. Paikalliselta opiskelijan sanoin “You really have to try if you want to fail here”.

Eläminen Ann Arborissa

Mitä tulee ensimmäisenä mieleen Ann Arborista? (lyhenne AA tarkoittaa tästä eteenpäin tätä pientä kyläpahasta). Meille kahdelle ei yhtään mitään. Ann Arbor on n. 120 000 ihmisen kaupunki Michiganissa noin 50 kilometrin päässä Detroitista. Suurin nähtävyys on “The Big House”, n. 110 000 katsojaa vetävä Football Stadium. Harmillisesti paikallinen futiskausi osuu syyslukukaudelle, joten meidän rooliksi jää haaveilu otteluun pääsemisestä. Opiskelijoita on täällä asuu n. 45 000 ja suurin osa kaupungista on kampusaluetta. Miljöö opiskelulle on siis suotuisa. Kaikkialle pääsee näppärästi kävellen ja tarvittaessa voi käyttää julkisia busseja (ilmaisia opiskelijakortilla) tai Uberia.

Yksi suurimmista kulttuurishokeista iski ensimmäisenä koulupäivänä kun puheeksi tuli kouluruokailu. Tässä vaiheessa haluamme mainostaa Kelan tarjoamia 2,6e kouluruokailuja, nimittäin niistä ei ole täällä tietoakaan. Koulu tarjoaa kahdenlaisia “meal planeja” 1400e/semester, jolla syöt kerran päivässä ja 2500e/semester mikäli haluat ruokailla useammin. Totesimme hyvin nopeasti, että emme tule vierailemaan koulun tarjoamissa ravintoloissa kovinkaan usein. Hyviä lounasravintoloita on onneksi kymmeniä ja hinta vaihtelee 5-10e paikkeilla.

Toinen shokki iski ruokaostosten kanssa. Ruokakaupat eivät todellakaan sijaitse kampusalueella vaan n. 5-10km päässä koulusta. Ruokaostokset kannattaa tehdä kerran viikossa ja liikkuminen onnistuu ilmaisella bussilla (vaatii opiskelijakortin), Uberilla tai kampusautolla (ZipCar). Ostoksista vielä lyhyesti se, että täällä kannattaa panostaa määrään. Jos ostat 10kg makaronia kerrallaan saat varmasti jotain kylkiäiseksi tai vähintään alennuskupongin seuraavaa kertaa varten. Paikallinen kulutuskulttuuri perustuu jollain asteella erilaisiin kuponkeihin.

Reissu Torontoon ja Detroitiin

Vaikka opiskelu vie täällä paljon aikaa, yritämme nähdä ja tehdä mahdollisimman paljon kaikkea. Perjantaisin Rossin kursseja on suhteellisen vähän, joten viikonloppu on yleensä kolme päivää pitkä. Pitkä viikonloppu mahdollistaa hyvin reissumahdollisuudet. Ensimmäinen reissu päätettiin tehdä Kanadaan ja valitsimme kaupungiksi Toronton. Reissu toteutettiin yhteistyönä kolmen saksalaisen ja yhden ranskalaisen kanssa. Toronton valitseminen kohteeksi oli suhteellisen helppoa, koska matkasimme autolla jolloin rajaa ylittäessä ei tarvitse ylimääräisiä lupalappuja ja viiden tunnin ajomatka taittuu hyvin läppää heittäessä. Auton vuokraaminen on helppoa ja vaihtoehtoja on monia. Päädyimme suureen perheautoon, joka ei ollut muuten Volvo (n. 100e/naama). Rajan ylitys tapahtuu suhteellisen vaivattomasti, joskin tiettyinä aikoina, kuten iltapäivisin ruuhkia saattaa olla. Matka Detroitista Torontoon on suhteellisen normaalia moottoritieväylää eli tuttua suomalaisille kuskeille.

Toronto on noin 2,8 miljoonaa asukkaan metropoli ja kaupungissa on helppo liikkua joko jalan, autolla tai julkisilla. Suurimmat nähtävyydet Torontossa ovat CN Tower, Chinatown ja kendofaneille tietenkin Hockey Hall of Fame. Matkan aikana tsekkasimme kaikki tärkeimmät nähtävyydet ja kiertelimme keskustassa, jonka yleinen flow oli aika rauhallinen. Vaikka pilvenpiirtäjien ja nähtävyyksien seassa tuli jonkinmoinen suurkaupunkifiilis ei ruuhka tai meteli juurikaan Helsingin keskustasta erottunut. Toronto oli kaupunkina erittäin mahtava ja tulemme varmasti jonain päivänä vielä vierailemaan siellä uudestaan, vaikka Komarov ei siellä enää höyryisikään. Martin Luther Kingin päivä oli virallinen vapaapäivä maanantaina, joten pitkän viikonlopun ansiosta meillä oli hyvin aikaa vierailla Niagaran putouksilla sunnuntaina. Hieman rapeina edellisestä illasta suuntasimme kohti Yhdysvaltojen ja Kanadan rajaa. Niagaran putoukset olivat näkemisen arvoinen, tosin kesällä olisimme saaneet todennäköisesti maisemista enemmän irti. Niagaran putouksille kannattaa varata yksi kokonainen päivä ja suosittelemme Kanadan puolta.

Muutama viikko Toronton reissun jälkeen päätimme tehdä päivämatkan Detroitiin. Edellisenä viikonloppuna olimme juhlineet Super Bowlia, jossa meidän oma poika TB12 hoiti pytyn kotiin. Tom Brady on University of Michiganin kasvatteja. Mahtavin Super Bowl, jonka olemme todella todistaneet. Melkein jokainen opiskelija katsoi tiukan ottelun, jonka lomassa maistui pienpanimotuotteet, chicken wingsit, tostitokset ja muut herkut .Matkaa Detroitiin on noin edellä mainitsemamme 50 kilometrin verran. Esimerkiksi yliopistolta saa hyvin helposti vuokrattua auton pay by the hour -periaatteella ja hinnat vaihtelevat $5,5-$9,5 tunnilta. Vuokrasimme auton ja suuntasimme kohti autioitunutta autokaupunkia.

Detroit on loiston päivistään ehkä hieman hiljentynyt, mutta jonkin verran nähtävää kaupungista kuitenkin löytyy. Kaupunki on suhteellisen hiljainen ja suurimpina nähtävyyksinä voinemme mainita Heidelberg projektin ja GM pääkonttorin. Eniten kaupungissa on säpinää urheilun puitteissa. Mikäli Detroit Red Wings (Kendo), Detroit Lions (NFL), Detroit Tigers (NBA) tai Detroit Pistons (NBA) pelaa on kaupungissa heti enemmän elämää. Vierailimme reissun aikana Fordin tehtaalla, jota suosittelemme Detroitissa kävijöille. Tehdasvierailu on monipuolinen ja koostuu itse käynnistä tehtaalla sekä historia -ja autonkokoamisosiosta. Mikäli joku tulevaisuudessa Detroitissa vieraileva päättää vierailla tehtaalla suosittelemme Ford Rouge Factory Touria. Detroitista voi löytää myös hyviä ruokapaikkoja, kuten kreikkalaisruokaa painottavasta Greektownista. Paikallinen opas kertoi Detroitin olevan maailman top-10 parhaat ruokapaikat listalla, mutta tämän voinemme kokemuksemme perusteella kyseenalaistaa.
Although every taste is different.

Seuravaan kertaan, Go Blue!

-Henkka & Ville