Miten Mid-Termit eroavat koeviikosta? Millainen on paikallinen Spring Break? Millaiset stereotypiat ovat osoittautuneet todeksi?
Kirjoittajat:
Henri Auvinen Ville Huutola
Ikä : 23 Ikä: 23
Pääaine: laskentatoimi Pääaine: Laskentatoimi
Kurssit jatkuvat ja Mid termit puolessa välissä lukukautta
Jatketaan tarinaa näin alkuun koulusta. Ensimmäiset pari kuukautta kuluivat erittäin nopeasti koulussa. Kurssit vaativat huomattavasti enemmän ja opiskelu vie aikaa. Ryhmätöitä, case tehtäviä ja erilaisia palautuksia riittää lähes jokaiselle päivälle. Toki opiskelu vie aikaa kotonakin mutta täällä jatkuva ryhmätyöskentely luo uudenlaisen haasteen. 4-6 kiireisen opiskelijan aikataulujen yhteensovittaminen on melkoinen taakka. Palautukset eivät sinänsä ole vaikeita mutta aikaa niihin saa uppoamaan useamman tunnin verran. Osalla kursseista saattaa olla jopa kaksi harvard case työtä viikkoa kohden. Oppimista tapahtuu paljon jos on vain valmis näkemään vaivaa. Onni vaihtarille jolle arvosanat eivät merkitse on se, että Rossissa on lähes mahdoton saada hylättyä kurssista.
Puolessa välissä lukukautta on “mid-term” viikko. Käytännössä tämä vastaa meidän koeviikkoa ja kaikki tähän asti käsitelty tentataan. Tenttien paino loppuarvosanoissa on kuitenkin totuttua pienempi (n.10-20% kurssista riippuen) ja tentit ovat helpommat. Mid termeissä haasteena on se, että kurssit pyörivät normaalisti eteenpäin ja aikaa valmistautumiseen on erittäin vähän. Jotta tentin läpäisee täytyy saada noin 60% oikein. Arvostelu paremmille arvosanoille tapahtuu jakauman avulla, joten hyvien arvosanojen saanti helpolla kurssilla vaatii lähes täydellistä paperia. Yleinen taso koulussa on kova mutta ilmapiiri on mukavan rento. Toisia autetaan ja yksi syy tähän voi olla se, että kilpailu toisen kanssa ei johda välttämättä parempaan lopputulokseen. Valtaosa kurssin opiskelijoista saa B+:n paikallisten mukaan.
Wolverines ja urheilu
Aikaisemmissa blogiteksteissä olemme jo puhuneet hieman myös urheilusta. Halusimme vielä kertoa hieman tarkemmin yliopisto urheilusta. Molemmat suurina urheilun ystävinä tiesimme, että yliopistourheilu on suurta mutta emme osanneet odottaa, että näin suurta. Lähes jokaiseen lajiin mitä voit keksiä löytyy yliopiston virallinen joukkue ja taso on korkea. Amerikkalainen jalkapallo, koripallo ja jääkiekko ovat ylivoimaisesti suurimmat lajit ja näihin otteluihin liput maksavatkin 25-40 dollaria. Kaikkiin näihin lajeihin on myös tarjolla ilmaisia opiskelijalippuja mutta niiden saanti on haasteellisempaa vaihto-opiskelijana. Muut lajit, kuten baseball, jalkapallo, lentopallo tai telinevoimistelu ovat katsojille ilmaisia.
Mikäli ei pääse paikan päälle seuraamaan on lähes kaikki ottelut mahdollista seurata myös tv lähetyksinä. Tv lähetysten määrä on uskomaton ja lähetysten taso vastaa lähestulkoon ammattilaisliigoja. Mielenkiintoiseksi homman vielä tekee se, että pelaajat (tässä tapauksessa opiskelijat) eivät saa palkkaa urheilusta. Jokaiseen urheilutapahtumaan osallistuu luonnollisesti yliopiston soittokunta ja lähes jokainen suomalainen urheilutapahtuma häviää tunnelmassa. Onkin vaikeaa kuvitella miten tämän kokemuksen jälkeen jaksaa vääntäytyä katsomaan veikkausliigaa tai sm-liigaa. Suomalainen yleisö kun ei perinteisesti ilmaise tunteita kuin aivan pakon edessä.
Muut stereotypiat: ruoka - pikaruoka erityisesti, red cups frat partyt yms
Muuttaessa ulkomaille tulee mietittyä pitävätkö olettamukset ja mahdolliset stereotypiat paikkansa. Meilläkin oli tiettyjä stereotypioita saapuessamme Ann Arboriin ja tässä kappaleessa avaamme hieman minkälaisia olettamuksia meillä oli ja kuinka hyvin ne ovat pitäneet paikkansa. Ann Arborin sää, infrastruktuuri sekä koulu ovat olleet pääpiirteissään samanlaisia kuin olemme odottaneet, joten suurimmat toteutuneet stereotypiat ovat liittyneet kulttuuriin. Heti ensimmäisenä viikonloppuna olimme yhden illan frat parteissa, jotka olivat juuri niin stereotyyppiset kuin olimme ajatelleet. Fratit pidettiin isossa omakotitalossa, jossa isoimmassa tilassa oli tanssilattia ja DJ, pienemmässä tilassa oli monta pingispöytää ja alakerran tilasta pystyi hakemaan juotavaa AK:n tyyliin. Ihmiset eivät tietenkään käytä minkään muunlaisia mukeja kuin red cuppeja, joita tapahtumien lisäksi myös käytetään ihan arkitarkoituksessa, jotta ei tarvitse tiskata.
Kuten aikaisemmin olemme maininneet kouluruoka on todella kallista verrattuna Suomeen, joten opiskelijat syövät yleensä ulkona - useimmiten pikaruokaa. Pitsaa, hampurilaisia ja subeja saa suhteellisen halvalla ja monesta eri paikasta, joten niiden kuluttaminen on suosiossa. Jos olette luulleet, että Amerikassa syödään juuri paljon pikaruokaa, asia on juurikin näin. Täällä voi jopa Alvaria tulla ikävä. Vaikka koululta löytyy kahvila, opiskelijat eivät useimmiten syö siellä juuri hintojen takia. Pikaruokaa on helppo kuluttaa, koska se on juuri helposti saatavilla ja suhteellisen halpaa.
Spring Break + Washington
Yksi vaihtokevään kohokohdista ajoittuu lukukauden puoliväliin, kun Spring Break koittaa. Tällöin lähes kaikki opiskelijat suuntaavat jonnekin viettämään ansaittua lomaa. Suosituimmat kohteet meidän Spring Breakilla olivat California, Mardi Gras New Orleansissa, Cancun sekä Karibian saaret. Kuitenkin muutamaa viikkoa ennen ehdimme vierailla pääkaupungissa Washingtonissa, joka on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Pääkaupunki on rauhallinen poliisien partioidessa alueella ja alueen nähtävyydet ovat todella näkemisen arvoisia. Lincoln Memorial, White House, Capitol Hill ja museot tarjoavat moneksi päiväksi nähtävää. Isona plussana on, että lähes kaikki museot ovat ilmaisia. Kiertelimme monta tuntia ja kävimme muun muassa holokaustimuseossa sekä ilmailumuseossa. Washington on kaupunki, johon voi käyttää helposti jopa viikon verran. Tärkeimmät kohteet kiertää noin päivässä ja mikäli tämän tekee jalan, kertyy kilometrejä noin 25.
Palaten kuitenkin Spring Breakkiin. Suhteellisen raskaan koulujakson jälkeen suuntasimme Spring Breakille Barbadokselle, joka sijaitsee lähellä Etelä-Amerikan rannikkoa. Valitsimme Barbadoksen monesta eri syystä. Halusimme suunnata Karibian saarille, joista Barbadokselle lentäminen oli halvinta ja halusimme paikkaan, jossa olisi rauhallista ja lämmintä viettää lomaa. Barbadoksella ei ollut todella kuuma vaan suhteellisen lämmintä (23-30 Celsius) ympäri vuorokauden. Otimme aurinkoa, harrastimme amerikkalaisia urheilulajeja, ajelimme vesiskoottereilla ja nautimme vain ajasta pienellä saarella. Voimme ehdottomasti suositella Barbadosta tai muita Karibian saaria, jos haluaa kunnon irtiottoa arjesta. Jos mielii enemmän party-meininkiä Cancun tai Mardi Gras ovat ehdottomasti parempia vaihtoehtoja. Jokainen löytää täältä varmasti jotain sopivaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti